Suomen Vesitiet ry:n järjestämät Vesitiepäivät ovat löytäneet paikkansa. Vesitiepäivät järjestettiin nyt toista kertaa Helsingissä huhtikuun lopulla. Paikalle saapuivat kaikki ilmoittautuneet pääkaupunkiseudun liikenteen kaaokseen ajaneesta takatalven lumipyrystä piittaamatta.
Seminaarin avauspuheenvuorossa yhdistyksen puheenjohtaja Matti Pajula totesi yhdistyksen roolin alan järjestönä laajentuneen.
– Suomi on jo pitkään ollut nopeiden muutosten vaikutuspiirissä. Sota Ukrainassa jatkuu edelleen. Suomi on yli vuoden ollut NATOn täysivaltainen jäsen. Koko logistiikka-ala on kokenut nopeita muutoksia. Suomen Vesitiet ry on seurannut toimialan muutosta hyvin tarkkaan. Yhdistyksemme hallituksen näkemyksen mukaan meidän roolimme on laajentunut ja vahvistunut entisestään. Edustamme monia rahdinantajia, varustamoja ja muita merenkulkuun sekä vesiliikenteeseen liittyviä tahoja. Alun perin lähinnä Saimaan liikennettä edustaneen yhdistyksen rooli on nykypäivänä olla mukana koko vesitieverkoston, niin merellä kuin sisävesilläkin, tapahtuvan toiminnan edistäjänä.
Tilaisuuden aloitti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen puheenvuoro, jossa hän kertoi hallitusohjelman tavoitteista.
– Tässä muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa silmämme ovat avautuneet. Vesiliikenteellä on todella suuri merkitys. Vuonna 2023 merikuljetusten osuus Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista oli noin 96 prosenttia, hän totesi.
Liikenne 12-suunnitelmaa päivitetään
Liikenne- ja viestintäministeriö liikenneneuvos Kaisa Kuukasjärvi avasi esityksessään Liikenne 12-suunnitelman päivitystilannetta. Lopullisia päätöksiä on odotettavissa vuoden lopussa.
Valtion tiukka taloudellinen tilanne tulee kasvattamaan korjausvelkaa tulevina vuosina ja alun perin suunniteltua budjetista joudutaan tinkimään. Esimerkiksi väylämaksujen puolitus ei nyt toteudu.
Kuukasjärvi korosti kaikkien alan toimijoiden vuorovaikutuksen merkitystä.
– Liikenne 12 päivitystä tehdään yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Vesiväylien kehittämisessä huomioidaan teollisuuden investoinnit ja niihin liittyvä merikuljetusten kasvu sekä erityisesti huoltovarmuuteen liittyvät priorisoidut tarpeet. Meneillään on myös selvitys sisävesien raakapuun kuljetusten käyttäjätarpeista.
Selkeytystä on tulossa myös merituulivoimahankkeiden koordinointiin, vaikutuksiin ja suunnitteluun sekä toimijoiden rooleihin.
– Jäämurron järjestämistapa on myös vielä kesken. Tässä yhteistyö Ruotsin kanssa on tärkeää.
Kuukasjärvi totesi Suomen onnistuneen EU-vaikuttamisessa. Uusia suomalaisia satamia saatiin mukaan TEN-T -verkkoon.
– TEN-T rahoitusta voidaan käyttää myös maan sisäisien vesitieyhteyksien kehittämiseen.
Saimaan sisäinen uittoliikenne kasvaa
Perkaus Oy:n toimitusjohtaja ja Järvi-Suomen Uittoyhdistys ry: uittopäällikkö Esa Korhonen kertoi nykytilanteesta. Molempien organisaatioiden toiminta perustuu vesilakiin. Järvi-Suomen Uittoyhdistys toimiin Saimaan pohjoisella puoliskolla ja Perkaus eteläisellä alueella.
Tuontiliikenne Venäjän kautta oli aiemmin noin 500 000 kuutiota vuodessa. Se jäi pois. Saimaan sisäisen liikenteen uittomäärät ovat kuitenkin kasvussa. Viime vuonna uitettiin satamista tehtaille miljoona kuutiota puutavaraa. Kasvua edellisestä vuodesta kertyi 25 prosenttia.
– Neljä metsäyhtiötä uittaa viidelle eri tehtaalle puuta sisävesillä. Se on hyvin tehokas kuljetusmuoto. Keskimääräinen uittokuorma on tilavuudeltaan noin 22 000 kuutiota eli vastaa noin 400 rekkakuormaa. Uittokuorman keskinopeus on 50 kilometriä vuorokaudessa.
Korhosen mukaan uitto ei ole hidas kuljetusmuoto, vaikka matka etenee kaksi kilometriä tunnissa.
– Esimerkiksi uittokuorma Joensuusta Lappeenrantaan on perillä viidessä vuorokaudessa. Saman puumäärän kuljettaminen rekoilla kestäisi varmasti yhtä kauan.
Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, joka uittaa puuta. Korhosen mukaan toiminta on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.
– Uitto nähdään hyvin positiivisena ja ympäristöystävällisenä kuljetusmuotona.
Keskustelua Saimaasta
Korhosen esityksen jälkeen Saimaan tilanteesta paneelissa keskustelivat Väyläviraston sisävesiväyläyksikön yksikköpäällikkö Tero Sikiö ja Mopro Oy:n toimitusjohtaja Antti Makkonen.
Sikiö nosti esille sen, että Saimaan kanavaa huolletaan ja se on edelleen käytettävissä. Vuokrakin maksetaan sopimuksen mukaan.
Makkonen puolestaan kertoi oman yrityksensä, Savonlinnassa sijaitsevan mm. raakapuun vesiliikennekuljetuksiin erikoistuneen varustamon ja allastelakka Mopro Oy:n toiminnasta muuttuneesta toimintaympäristöstä.
– Uusien aluksien rakentaminen sisävesille on haasteellista. Telakkakapasiteetti on rajallinen ja osalohkokuljetuksien järjestäminen haasteellista.
Energiatuotannot merellä
Seminaarin toisen osuuden avasi kansanedustaja Pauli Aalto-Setälän (kok) päättäjän puheenvuoro.
Hallitus tukee uusia investointeja ja uusiutuvaa energiaa. Kuten muut maat myös Suomen tulee hyödyntää valtiontukia.
– Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaa ja tuulivoimaa. Vuodelle 2035 asetetuissa tavoitteissa merituulivoiman osuudeksi on suunniteltu merkittää kasvua, Aalto-Setälä sanoo.
Merituulipuistojen vaikutukset
Väyläviraston vesiliikennejohtaja Jarkko Toivolan esityksessä painottui merituulivoiman ja kauppamerenkulun yhteen sovittaminen erityisesti talviolosuhteissa.
Suomen merialueille on suunnitteilla kymmeniä merituulivoimaloita. Suunniteltujen merituulipuistojen laajuudet vaihtelevat useista sadoista neliökilometreistä jopa yli tuhanteen neliökilometriin. Ruotsin merialueille on tehty vielä enemmän suunnitelmia.
Pysyviä tilavarauksia jäätyville merialueilla on toistaiseksi mahdotonta tehdä. Tarvitaan tutkittua tietoa tuulivoimaloiden vaikutuksesta jääkenttään. Meriväylien toimivuudesta on huolehdittava.
– Merituulivoimapuistojen yhteisvaikutus merenkululle, erityisesti jääolosuhteissa, voi olla hyvin merkittävä ilman riittävää koordinaatiota, Toivola toteaa.
Tulossa saattaa olla muutoksia jäänmurrossa ja tarvetta lisätä jäänmurtokapasiteettia.
– Nyt on aito tarve eri intressien yhteensovittamiseen.
Tuulipuistoaluksista uutta bisnestä
Uudenkaupungin Työvene Oy:n toimitusjohtaja Juha Granqvist kertoi minkälaisia työveneitä merituulipuistot käyttävät. Niitä tarvitaan alueiden kartoittamiseen, rakentamiseen, käyttöönottoon- ja huoltotoimenpiteisiin sekä henkilöstön kuljetukseen. Tuulivoimaloiden asentamisessa käytetään erittäin suuria ja kalliita, 400–500 miljoonaa arvoisia, erikoisaluksia.
– On hyvin epätodennäköistä, että näitä aluksia rakennetaan erityisesti Baltian maita varten, Granqvist toteaa.
Yritys sai ensimmäisen kolmen hybridivalmiin SWATH miehistönkuljetus aluksen tilauksen skotlantilaiselta Maritime Craft Services (Clyde) LTD (MCS) -yritykseltä marraskuussa 2023. Tilaus merkitsi läpimurtoa nopeasti kasvaville markkinoille.
– Nämä alukset eivät ole jääkulkukelpoisia eikä Suomen nykyinen lainsäädäntö sallisi niiden liikennöintiä Pohjanlahdella ja muilla alueilla.
– Suomalaisen telakkateollisuuden vahvuus onkin jäissä kulkevien alusten rakentaminen. Muualla ei ole juuri tarvetta jäissä kulkevien merituulipuistojen operoinnissa ja rakentamisessa käytettävien alusten rakentamiseen.
Ennustus vuoteen 2035
Seminaarin toisen jakson lopuksi käytiin vilkas paneelikeskustelu. Gaia Consulting Oy:n johtaja, Aalto-ylipiston työelämäprofessori Pekka Pokela edusti peräti 22 yritystä. Vuonna 2021 perustetun Team Renewable Arctic Finlandin jäsenet toimivat meriteollisuudessa, varustamotoiminnassa, energiantuotannossa sekä offshore- ja infra-alalla. Pyrkimyksenä on yhdessä kehittää kilpailukykyisiä ratkaisuja merituulivoimamarkkinoille.
OX2 Finlandin Offshore Development Project Manager Olli Takalammi kertoi eri maissa, muun muassa Britanniassa, toteutetuista merituulihankkeista.
Väyläviraston Merenkulkuyksikön asiantuntija Lauri Kuuliala puolestaan valotti sitä, miten viranomaiset valmistelevat säädöksiä ja kehittävät lupaprosesseja.
Keskustelun päätteeksi arvioitiin, että ensimmäiset kolme merituulipuistoa, joissa olisi viidestäkymmenestä sataan tuulimyllyä, voivat olla käytössä vuoteen 2035 mennessä. Satamilla tulee olemaan tärkeä rooli niiden rakentamisessa ja ylläpidossa. Esimerkiksi laitureiden tulee olla riittävän suuria jättimäisten rakenteiden käsittelyyn. Merituulivoimahankkeisiin liittyviä aluksia pidettiin myös potentiaalisina vientituotteina.
Päätöspuheenvuorossaan Suomen Vesitiet ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Staffan Herlin painotti pienen maan ketteryyttä päätöksenteossa ja ongelmien ratkaisuissa. Salissa istui edustava otos viranomaisia, poliitikkoja, yrityksiä ja akateemista väkeä sulassa sovussa keskustelemassa avoimesti Suomen ulkomaankaupan ja huoltovarmuuden kannalta kriittisistä haasteista. Tämäntyyppiset tilaisuudet ovat omiaan hälventämään päätöksentekoa hidastavaa reviiriajattelua. Tästä suuri kiitos kaikille osallistujille!
Teksti Vaula Aunola
Kuvat Merja Salmi-Lindgren