Vesitiepäivän teemat

 

Vesitiepäivänä saamme kuulla alan asiantuntijoilta, mitä Suomen rannikkovesiliikenne ja lähimerenkulku on tänään ja miltä tulevaisuus näyttää toimintaympäristön muutoksissa. Toisena teemana käsittelemme vesiliikennettä joukkoliikennemuotona ja vesiturismia liiketoimintamahdollisuutena.

​

​

Johdantoa 

​

EU pyrkii lisäämään sisävesi- ja rannikkoliikennettä osana kestävän liikenteen tavoitteita, mutta kotimaan vesiliikenteen kuljetusmäärät ovat viime vuosina kehittyneet tavoitteisiin nähden päinvastaiseen suuntaan lukuun ottamatta pientä kasvua raakapuun uitossa.

Vesikuljetuksiin uutta kuljetuspotentiaalia saattaa syntyä nykyisen ulkomaankaupan ja teollisen toiminnan lisäksi esimerkiksi puhtaan siirtymän hankkeista, potentiaalisista uusista kaivoshankkeista, joita EU:n omavaraisuuden lisääminen kriittisistä mineraaleista edellyttää sekä muista mahdollisista uusista teollisuuden investoinneista.

​

Toimintaympäristön turvallisuus on muuttunut Itämerellä. Venäjän toiminta mm. varjolaivaston käyttö öljykuljetuksissa Itämerellä sekä vastakkainasettelu Naton kanssa on aiheuttanut epävarmuutta koko alueella. Varjolaivasto luo merkittävän ympäristöuhan ja sotilaallinen toiminta Itämerellä, hybridivaikuttaminen sekä erilaiset GPS/GNSS-häiriöt itärajalla ja Suomenlahdella niin vesi- kuin ilmaliikenteessä ovat lisääntyneet kuluvan vuoden aikana. Lisäksi Nordstream-kaasuputkien räjäytykset sekä tietoliikennekaapeleiden ja Balticconnector-kaasuputken katkaisut ovat lisänneet huolta Itämeren turvallisuudesta sekä kuljetusvarmuudesta

​

Merikuljetusten rooli pysyy merkittävänä myös tulevaisuudessa ja Suomen ulkomaan tavarakauppa on siihen liittyvistä palveluista hyvin riippuvainen. Merikuljetuksen ja niihin kytkeytyvät logistiikkapalvelut ovat edelleen Suomen ulkomaankaupan perusta. Vuonna 2024 merikuljetusten osuus kuljetetuista tonneista ulkomaankaupan osuus oli 95 %.  Merikuljetusten määrän kehitys on pitkällä aikajänteellä seurannut melko hyvin bruttokansantuotteen kehitystä. Viime vuosikymmenen aikana Suomen talous ei ole merkittävästi kasvanut, minkä takia myös merikuljetusten määrä on pysynyt melko vakaana.

​

Kotimaan vesiliikenne jakautuu sisävesi ja rannikkoliikenteeseen. Sisävesiliikenteen merkittäviä alueita ovat Saimaa, Päijänteen ja Vuoksen vesistöt ja kuljetukset tapahtuvat pääosin kesäkuukausina.

​

Kotimaan vesikuljetukset tapahtuivat pääosin rannikolla, jotka ovat vähentynee viime vuosina. Kotimaan vesiliikennetilasto kuvaa tavaroiden ja matkustajien aluskuljetuksia, joiden sekä lähtö- että määräpaikka ovat Suomessa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kotimaan vesiliikenteessä kuljetusten kokonaismäärä oli vuoden 2024 marraskuussa yhteensä 0,3 miljoonaa tonnia. Ne vähenivät vuoden 2023 marraskuuhun verrattuna 54 %. Marraskuussa 2024 kotimaan vesikuljetukset tapahtuivat pääosin rannikolla.

Lähde: Traficom

​

Suomella on Väyläviraston ylläpitämiä rannikkoväyliä 8300 km ja sisävesiväyliä 8000 km ja kauppamerenkulun väyliä 4000 km. Ja talvisatamia ja muita satamia 28 + 2 kpl. ´

Lähde: Väylävirasto

​​

​

OHJELMA 

​​​

​11.30      Ilmoittautuminen

​

12.00– 13.00  Lounas

 

​13.00    Seminaarin avaus 

​​​

              Seminaarin avaus ja puheenjohtajan tervetulosanat

              Staffan Herlin,

              hallituksen puheenjohtaja, Suomen Vesitiet ry.

​

​              KEY NOTE: Suomen uudet liikenneyhteydet maailmalle           

              Tiina Haapasalo,

              Johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Vihreä kasvu

​

               Tulevaisuus vesiliikenteessä – uhat ja kehitystarpeet ja mahdollisuudet

               Sanna Sonninen 

               Merenkulkujohtaja, Traficom  

​

 

n.13.50    Seminaarin 1. Osa: Rannikkoliikenteen ja lähimerenkulku nykytila ja tulevaisuus

  

               Metsäteollisuuden kuljetukset  

               Alina Koskela,

               Logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry

 

               Polttoaineiden kuljetukset rannikolla 

               Peter von Weissenberg,

               Shipping Asset Manager Neste Shipping Oy

​

14.30 Kahvitauko

​

 15.00    Liikenne Itämerellä tänään ja tulevaisuudessa

          ​     Tomi Rautio

               hallituksen puheenjohtaja, Suomen Laivameklarit ry

               toimitusjohtaja C&C Port Agency Finland

 

               Beppe Rosin,

               toimitusjohtaja, Meriaura Oy 

 

               Paneeli, miten parannetaan vesikuljetusten kilpailukykyä ja kasvua

   

                Kysymyksiä ja vastauksia, keskustelua

​

16.00 Tauko

​

16.15    Seminaarin 2. Osa: Vesiliikenne osana joukkoliikennettä ja vesiturismi     

​

                Saaristovesiliikenne ja maantielossit –

                Håkan Fagerström,

                toimitusjohtaja, Finferries Oy

​

                Matkailun vesiliikenteen kehitystarpeet

                Raija Forsman, toimitusjohtaja Visit Lahti Lakeland Finland.

               

                Järvivesiliikenne Tampereella osana joukkoliikennejärjestelmää

                Tuomas Salovaara,

                satamavastaava, Tampereen kaupunki

 

                Kaupunkivesiliikenne Helsingissä

                Petri Öhrmark,

                toimitusjohtaja, Suomenlinnan Liikenne Oy

 

                Paneeli, miten kehitetään joukkovesiliikennettä ja vesiturismia

​

                Kysymyksiä ja vastauksia, keskustelua

 

​

n. 17.55      Yhteenveto ja seminaarin päätös

               

​                    ​​                     

n. 18.00  Buffet-illallinen seminaariin osallistujille

​

Kaikki oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.